Tänään filosofian tuntimme aiheena oli utilitarismi. Utilitarismin mukaan tekomme tulisivat olla sellaisia, että ne luovat mielihyvää. Toisinsanoen teot ovat oikein silloin, kun ne edistävät onnellisuutta, ja väärin silloin kun ne tuottavat onnettomuutta. Mielihyvää ei pyritä tuottamaan vain tekijälle, vaan mahdollisimman monelle ihmiselle. Utilitarismi saattaa kuulostaa päälle päin hyvältä, mutta tarkemmin pohdittuani asiaa tajusin, ettei se mielestäni ole kuitenkaan aina paras tapa ratkaista asioita.
Tunnilla meidän tuli päättää kuka ansaitsee hoidon sairaalassa, jossa tarjoamme hoidon pyrkien tuottamaan mahdollisimman paljon onnellisuutta mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Yrittäessämme jakaa hoitoja utilitarismin mukaisesti huomasimme, että monet päätöksistämme tuntuivat olevan moraalin vastaisia. Päädyimme esimerkiksi kaunistamaan näyttelijättären ihoa ja hoitamaan julkkiskissojen turkkia sen sijasta, että olisimme auttaneet vakavista ja kivuliaistakin taudeista kärsiviä, vain koska näiden tekojen avulla pystyimme maksimoimaan onnellisuutta. Se saattaa nyt kuulostaa karulta, mutta todellisuudessa ihmisiä ei kiinnosta tuntemattomalle miehelle elintärkeä leikkaus yhtä paljon kuin esimerkiksi julkkikselle tehty kasvojenkohotus. Kuitenkaan näin ei toimita (ainakaan toivon mukaan) nykypäivän sairaaloissa - ja hyvä niin.
Utilitarismi aiheuttaa helposti sen, että kuuluisimmat henkilöt saavat apua helpommin kuin ''tuntemattomat'', ja suuret ihmisryhmät saavat tahtonsa helpommin läpi, kun vähemmistöjen asema vain heikkenee heikkenemistään. Tämän takia olen itse utilitarismia vastaan ainakin silloin, jos kaikki päätökset tehdään sen mukaan. En kuitenkaan väitä, etteikö utilitarismi olisi hyvä periaate joitakin ratkaisuja pohtiessa.
Toinen ongelma on se, onko utilitarismi käytännössä edes mahdollista? Emme pysty täysin ennustamaan tekojemme seurauksia tai sitä, paljon iloa ne luovat, jolloin myös utilitarsimia olisi hankala noudattaa. Ihmiset pystyvät kuitenkiin toimimaan siten, miten he luulevat aiheuttavan eniten iloa, ja usein tämän ennustaminen onkin mahdollista.
Toinen ongelma on se, onko utilitarismi käytännössä edes mahdollista? Emme pysty täysin ennustamaan tekojemme seurauksia tai sitä, paljon iloa ne luovat, jolloin myös utilitarsimia olisi hankala noudattaa. Ihmiset pystyvät kuitenkiin toimimaan siten, miten he luulevat aiheuttavan eniten iloa, ja usein tämän ennustaminen onkin mahdollista.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti